maanantai 29. maaliskuuta 2010

Hempukan vastaus haasteeseen

Hertta on saanut Ihan Oman Haasteen ja se tuli Titan suurelta Idolilta Onninmaan Onnilta.

Haastehan kuului: Etsi kaunein talvikuva mikä on otettu koirasi ensimmäisenä tai toisena talvena. Laita se blogiisi ja kerro tunnelmia noilta ajoilta. Heitä kuvahaaste eteenpäin seuraaville viidelle koiralle joilla on blogi.

Hertan kuva on tammikuulta ja kertoo paljon pikkuneidin luonteesta ja huumorintajusta.


Se VAANII, VAANII ja  HYÖKKÄÄ!!!

Useinmiten Titta ei ole ollenkaan edes huomannut Hertan vaanintaa ja tylsyyden huippu, piutpaut välittää sen hyökkäyksistä. No sehän ei Hempukkaa haittaa, mielikuvituksen varassa leikki saa vaarallisia käänteitä ja lopuksi suuri VOITTOO!!! saalis on kukistettu. Luulen että Hertasta tulisi Hyvä Paimen. Titan mielestä tämä on Erittäin Typerä Ja Lapsellinen Leikki.

Mietin että onko tämä haaste jo menneen talven lumia mutta koska tänä aamuna maassa oli uusi lumikerros, heitämme haasteen vielä eteenpäin!

Teidät on haastettu:




maanantai 22. maaliskuuta 2010

Haasteet

Pikkuisen nolona lähden vastaamaan haasteisiin jotka Titta on saanut jo aikaa sitten. Mutta ennätin kuitenkin ennen lumien sulamista! Viimein löysin kuvat joilla halusin vastata haasteisiin. ( kuvat on ollut sulassa sekamelskassa koneella, viikonloppuna viimein sain ne järjesteltyä )
Toisena haastajana Onninmaan Tiukunen  ja toisena Sonyn oma Hilmuri. Koska haasteita on kaksi aion vastata kahdella kuvalla.


Eli haaste kuuluu näin:

Etsi kaunein talvikuva mikä on otettu koirasi ensimmäisenä tai toisena talvena. Laita se blogiisi ja kerro tunnelmia noilta ajoilta. Heitä kuvahaaste eteenpäin seuraaville viidelle koiralle joilla on blogi.

Ensimmäisenä kuva Titan ensimmäseltä talvelta. Se muutti meille helmikuun ensimmäisenä päivänä, tässä kuvassa on ollut meillä vasta vähän aikaa. Ollaan tultu moikkaamaan Äitiä,


sisko Lulua ja iso-veikkoja Jullea ja Rölliä. Jännä on ollut Titalle aina se tärkein asia maailmassa. Jännä kärsivällisesti aina otti vastaan Titan ylitsepursuavat huomionosoitukset. Silti aina yhtä onnellisena se lähti meidän kanssa takaisin kotiin. Tuona talvena kävimme usein Uman luona koskapa välimatka oli vain 15 min autolla. Tämä oli se talvi jolloin tutustuin Umaan ja tästä alkoi aika jolloin sain oppia paljon niin eläimistä, ihmisistä kuin yleismaallisistakin asioista. Tulen olemaan aina kiitollinen siitä että sain tuntea Uman tämän lyhyen ajan. Terkkuja!


Toinen kuva toiselta talvelta ja sen nimi on pukki kaalimaan vartijana. Inka ja Tuuli on rakentanut päivällä takapihalle lumiukon porkkananenineen kaikkineen.


Ja koska Titta on ollut aina suuri kulinaristi se päätti käyttää tilaisuutensa hyväksi ja syödä nenän parempiin suihin.


Heitämme haasteen eteenpäin seuraaville koirille: